Veriarvot vinksallaan?

Aina syy poikkeaviin veriarvoihin ei ole dramaattinen — joskus akita vain on akita

Tutkimuksessa selvitettiin akitojen veriarvojen muutoksia ja se kattoi 32 koiraa. Koirat jaettiin kolmeen ryhmään: HK, hyperkalemiset eli koirilla oli tavallista korkeampi kaliumpitoisuus veressä; LK, mikrosytoottiset eli koirilla oli tavallista pienemmät punasolut; IK, ei kumpaakaan edellä mainittua.

HK-ryhmän koirilla plasman kalium oli selvästi koholla.  Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (MCH) oli 13% alle viitearvojen sekä HK- että LK-ryhmillä. HK-koirien punasolujen (HBC) määrä oli normaali. Retikulosyyttien, eli punasolujen epäkypsien muotojen määrä oli 3,4-kertainen.  

LK-ryhmän koirilla oli 15% pienempi MCV, punasolujen keskitilavuus, ja 20% korkeampi MCHC, punasolujen keskiarvoinen hemoglobiikonsentraatio, kuin HK-ryhmän koirilla. Hemoglobiini (Hb) ja punasolumäärä oli 10% normaalia alhaisempi, ja hematokriitti (HCT) 20% alhaisempi. Tiivistettynä LK-akitoilla oli 15% pienemmät punasolut ja 10% vähemmän punasoluja, eli 25% koirista oli aneemisia. 

IK-ryhmän koirilla oli 6% korkeampi MCH. 

Kaikilla tutkimuksen akitoilla oli lievä trombosytopenia eli alhainen verihiutaleiden määrä, mutta verihiutaleet olivat tavallista suurempia (makrotrombosytopenia), mutta niillä oli lyhyempi elinkaari. Suurempi koko kuitenkin kompensoi verihiutaleiden vähyyttä.

Kuvassa näkyy Shionin PVKT, eli perusverenkuva ja trombosyytit. Tuloksissa näkyy akitoille tyypillisiä muutoksia punasoluissa: matala MCV eli punasolujen keskitilavuus, MCH eli punasolujen keskimääräinen hemoglobiinimäärä ja RETIC-HGB eli epäkypsien punasolujen hemoglobiinipitoisuus. Trombosyytit (PLT) ovat matalat, eli Shionilla on trombosytopenia. Lisäksi lymfosyytit, eräs valkosolu, on marginaalisesti koholla ja PCT, tulehduksen merkkiaine, madaltunut. 

Vuonna 2016 julkaistiin tutkimus "Akita dogs possess GLUT1 in erythrocytes, and Na,K-ATPase activity enables more efficient ascorbic acid recycling".

Tutkijat: Eri Ogawa, Laboratory of Basic Education, School of Veterinary Medicine, Azabu University, Japan & Sakurako Neo, Azabu University, Japan

Tutkimukseen osallistui 47 kliinisesti tervettä akitaa. Kymmenellä koiralla (21% tutkituista) havaittiin korkea kaliumpitoisuus ja matala natriumpitoisuus, sekä korkea glutationi-määrä punasoluissa. Glutationi osallistuu lääkeaineiden ja toksiinien metaboliaan. Akitoilla todettiin tehokkaampi hapettuneen C-vitamiinin (DHA) käyttö, kuin vertailuryhmänä olevilla beagleilla. Akitoilla, joilla oli alhaisempi glutationi- ja kaliumpitoisuus, ja korkeampi natriumpitoisuus, hyödynsivät C-vitamiinia vielä paremmin.

Kaikista tutkituista akitoista löytyi glukoosinkuljettajaproteiineja GLUT1 ja GLUT4, punasolujen solukalvosta, kun taas beagleilta ja muilta länsimaisilta koiraroduilta löytyi vain GLUT4.

Tässä tutkimuksessa HK on "high kalium" eli korkea kaliumpitoisuus ja matala natriumpitoisuus, ja LK "low kalium" eli matala kaliumpitoisuus ja korkea natriumpitoisuus. Kaikilla HK-akitoilla esiintyi myös stomatiini-proteiinia punasolujen kalvolla, kun taas vain puolella LK-akitoista sitä havaittiin, ja heilläkin matalampina pitoisuuksina kuin HK-akitoilla. Stomatiinilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta C-vitamiinin hyödyntämiseen.

Se, että GLUT1, natrium- ja kaliummuutokset, ja stomatiini punasoluissa ovat akitoille ominaisia ja yleistyneitä piirteitä, voi viitata siihen, että niillä saattaa olla positiivinen merkitys koiran biologian kannalta.

Tässä tutkimuksessa todettiin samanlaisia punasolumuutoksia kun yllä esitellyssä tutkimuksessa.

Koirat kykenevät itse tuottamaan C-vitamiinia, eikä GLUT1-kuljettajaa ole normaalisti punasoluissa. Tiedossa on, että koirilla esiintyy GLUT4 sen sijaan, ja noin puolella shiboista löytyy GLUT1 GLUT4:n lisäksi. Tutkimukseen osallistui 22 shibaa, joista 14:sta oli myös GLUT1, ja ne käsittelivät glukoosia ja DHA:ta huomattavasti nopeammin ja kierrättävät tehokkaammin C-vitamiinia kuin koirat, joilla on pelkästään GLUT4. GLUT1:n ilmentyminen punasoluissa periytyy autosomaalisesti resessiivisesti. Stomatiinia esiintyy osalla shiboista, mutta sen ei ole havaittu liittyvän GLUT1:n ilmentymiseen tai toimintaan. Yhden kuukauden ikäisillä shibapennuilla oli erityisen korkea GLUT1 määrä, mutta kaksi pennuista menetti tämän proteiinin kuuden kuukauden ikään mennessä. [1]

GLUT1 ja ja natrium-kalium-muutokset eivät ole geneettisesti kytkeytyneet toisiinsa, mutta niiden yhteisesiintyminen todennäköisesti tarjoaa vahvempaa antioksidanttista suojaa akitoille. 

[1]. Ogawa, E., Tanaka, K. Inheritance of erythrocyte GLUT1 and age-dependent change in Japanese Shiba dogs. Comp Clin Pathol 22, 773–779 (2013). https://doi.org/10.1007/s00580-012-1443-4

Cheat sheet:

• MCV = punasolujen keskitilavuus
• MCH = punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä
• MCHC = punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio
• RDW = punasolujen koon vaihtelu
• HKR = hematokriitti, punasolujen osuus veren tilavuudesta
• Eryt = erytrosyytti, punasolujen määrä
• Hb = hemoglobiini, veren punasoluissa oleva rautapitoinen proteiini, joka sitoo happea ja kuljettaa siitä
• PLT, Trom = verihiutaleet, trombosyytit, osallistuvat veren hyytymiseen
• RBC, RETIC = retikulosyytit, epäkypsä punasolujen muoto
• Konsentraatio =  liuoksessa liuenneena olevan ainemäärän pitoisuus 
• GLUT1 ja GLUT2 = glukoosinkuljettajaproteiineja
• DHA = hapettunut C-vitamiini
• Glutationi = antioksidantti, joka osallistuu lääkeaineiden ja toksiinien metaboliaan
• Antioksidantti = yhdiste, joka suojelee soluja hapettumiselta