Pussin kyljessä

Kuivaruoka eli kavereiden kesken nappula on käytännöllinen, helposti saatavissa ja se säilyy hyvin. Mutta miksi kaikki nappulat eivät ole samanlaisia, ja mitä tekstit pussin kyljessä meille kertovat?

Kuivaruoka koostetaan yleensä proteiininlähteistä, hiilihydraatinlähteistä, rasvoista, vitamiineista ja hivenaineista. Pussin kyljestä löydät paljon tietoa sisällöstä, mutta sitä pitää myös osata tulkita.

Ruoalla täytyy olla ravintotiedot, jotka kertovat esimerkiksi ruoan proteiini- rasva-, kuitu- ja tuhkapitoisuuden. Kosteuspitoisuutta ei tarvitse ilmoittaa, jos se on alle 14%. Proteiini voi olla nimeltään myös (raaka)valkuainen ja tuhkaa voidaan kutsua myös hehkutusjäännökseksi tai epäorgaaniseksi aineeksi.

Kuivaruoassa on yleensä noin 20-30% proteiinia, penturuoassa sekä aktiivisen koiran ruoassa yleensä enemmän kuin keskiverto aikuisen koiran ruoassa. Proteiinin olisi hyvä tulla eläinperäisistä lähteistä, sillä koira hyödyntää sitä paremmin kuin kasviproteiinia esimerkiksi maissista tai herneestä.

Rasvapitoisuuksissa esiintyy suuriakin vaihteluja, 5-11% erikoisruokavalioista aina 30% urheilu- ja työkoiraruokiin. Tavanomaisessa ruoassa on kuitenkin yleensä noin 15-20% rasvaa. Rasvan suuri vaihtelu tuotteittain on hyvä pitää mielessä, sillä tutkimusten mukaan jopa 60% maailman lemmikkikoirista on ylipainoisia, ja rasva sisältää yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin proteiini.

Kuitu on sulamatonta hiilihydraattia, joka toimii vatsan täytteenä ja lisää massaa ulosteeseen helpottaen anaalirauhasten toimintaa ja auttaa pitämään ruoansulatuskanavan mikrobiomia tasapainossa. Kuidun tarpeen määrä on koiralla yksilöllistä, mutta ulosteen laatu on yksi hyvä arviointikriteeri.

Tuhka tarkoittaa ruoan kivennäisaineita, kuten kalsiumin, fosforin ja magnesiumin, kokonaismäärää. Sitä mitataan kuumentamalla ruokaa 500–600 celciusasteeseen, jolloin orgaaninen aines palaa pois ja jäljelle jää "hehkutusjäännös" eli mineraalit. Ruokaan ei siis ole lisätty tuhkaa!

Kalorimäärä ruoasta toiseen voi vaihdella runsaasti, joten omistajan on oltava tarkkana kun siirrytään ruuasta toiseen, jotta koiran saama energiamäärä pysyy sopivana. Kuivaruoassa on noin 3000-4000 kcal yhdessä kilossa.

Sitten siirrytään siihen mielenkiintoiseen osaan, eli ravintosisältöön. Ruoan varsinainen sisältö on varsin villilänsi, vaikka karkeita rajoitteita onkin. Ravintosisältöluettelo täytyy koostaa niin, että ruoassa eniten olevaa raaka-ainetta oleva on listassa ensimmäisenä, ja vähiten oleva listan viimeisenä

Liha ja "liha" nähdään merkittävän monella eri tavalla - niin, että se näyttää kuluttajan silmiin mahdollisimman hyvältä. Esimerkiksi kanaruoan kana voi olla merkitty luetteloon tuore kana, kuivattu kana, kuivattu siipikarjanvalkuainen, kuivattu kanaproteiini, kananlihajauho, kanajauho, kanaa (sisältää luuta, lihaa, nahkaa), hydrolisoitu kana, tuore Free Range -kana… nämä kaikki termit pitävät sisällään tietoa, millaista ja miten paljon oikeasti tuotteessa on kanaa. Ompa eräs kengururuokakin, joka ei lopulta sisältänyt ollenkaan kengurunlihaa, vaan sisäelimiä.

Sallittuja raaka-aineita ovat ihmisille käyvän lihan lisäksi ns. 3-luokan sivutuotteet, joita ovat esimerkiksi elimet, sorkat, luut, korvat ja muu kuin elintarvikkeeksi tarkoitettu liha. Listan kärjessä oleva 70% kanaa siis voi tarkoittaa sitä, että tuotteessa kyllä on kanaa, mutta ei kananlihaa, vaan sisäelimiä, rustoa ja luita. Eläimenruoassa ei saa käyttää antibioottilihaa tai itsestään kuolleita eläimiä.

Suuri määrä tuoretta kananlihaa saattaa kuulostaa koiranruoassa hyvältä, mutta totuus on se, että nappula on kuivatuote, johon laitetaan kuivia ainesosia. Ilmoittamalla liha tuoreena, esimerkiksi 70% tuoretta kananlihaa, saadaan sen määrä näyttämään suuremmalta kuin mitä se on ja listan kärkeen, mutta todellisuudessa ainoastaan kuivapainolla on väliä. Lihassa on noin 70% vettä, eli tämä tarkoittaa sitä, että 100 grammassa kuivamuonaa ei ole 70 g kananlihaa, vaan sataan grammaan valmista koiranruokaa on käytetty noin 21 g lihaa.

Kuivattu kanaproteiini tai -valkuainen saattaa sisältää lihan lisäksi sivutuotteita, kuka tietää millainen raaka-aine on ollut ennen kuivausta.

Hydrolisointi on prosessi, missä proteiini pilkotaan pienemmiksi aminohappoketjuiksi. Tätä tekniikkaa käytetään esimerkiksi allergiaruoissa, sillä kun aminohapot on pilkottu riittävän pieniksi (ketjujen kokoa mitataan dalton-nimisessä yksikössä), ei keho enää tunnista sitä alkuperäiseksi allergeeniksi eikä käynnistä allegista reaktiota.

Jos koiralleen haluaa antaa aidosti lihapitoista kuivaruokaa, tulee etsiä sellaista, minkä sisällysluettelossa puhutaan nimenomaan lihasta. Mikäli liha on ilmoitettu tuoreena, voi sen numeron kertoa 0,3:lla, niin saa suurinpiirtein lihan kuivapainon.

Kasviperäisten raaka-aineiden sekä käsiteltyjen maito- ja munatuotteiden käyttöä ei ole rajoitettu. Mikäli raaka-aine on geenimuunneltu (GMO), tulee tämä ilmoittaa ravintosisältöluettelossa.

Koiran kuivaruoassa täytyy olla hiilihydraattia valmistusprosessin vuoksi, yleensä n. 30-50%, jotta ruoka pysyy nappulamuodossa.

Maissia ja hernettä käytetään proteiinin- ja hiilihydraatinlähteinä, mutta suurina määrinä nämä voivat heikentää ruoan laatua sillä kasviproteiini ei ole koiralle samalla lailla hyödynnettävissä kuin eläinproteiini. Osalle koirista pienikin määrä hernettä voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Tämän hetkisenä ilmiönä pidetään "grain-free" eli viljatonta koiranruokaa. Tämä toi mukanaan pelkoaallon, kun julkaistiin tutkimus, josta vedettiin johtopäätös, että viljaton ruoka aiheuttaa dilatoivaa kardiomyopatiaa koirille. Totuus kuitenkin on, että ongelma on huonolaatuinen ruoka, joka sisältää paljon palkokasveja, kuten papuja ja hernettä.

Viljojen lisäksi yleisiä hiilihydraatin lähteitä ovat peruna ja bataatti. Näitä ja kauraa pidetään yleensä helposti sulavina.

Nykyään ruuissa on usein myös pieniä määriä esimerkiksi yrttejä, mutta 0,05% rosmariinia ei anna mitään varsinaisia terveysvaikutuksia ruokakupin nanopartikkelina, mutta näyttää kivalta tuoteselosteessa.

Säädöksiin mahtuu myös paljon hyvin eksakteja määräyksiä.

Mainostaessa ruokaa "lampaalla/with lamb" (tai millä tahansa muulla yksittäisellä raaka-aineella) tulee ruoassa olla vähintään 4% lammasta. Jos taas käytetään termejä "rich in -", "high in -" tai "with extra -", tulee tätä raaka-ainetta olla vähintään 14%. Brändi, jonka ruoan nimessä mainitaan tietty raaka-aine, tulee sitä olla tuotteessa vähintään 26%. Esimerkiksi PrimaDogin Lamb & Potato sisältää 30% lampaanlihajauhoa ja 26% perunaa. 26% pätee myös myyntinimikkeisiin "- menu" ja "- dinner". Tuote, joka lupaa "all lamb" tai "only lamb" saa lampaan lisäksi sisältää vain lisäaineet, mineraalit ja muut makroaineet ruoan tasapainottamiseen eläimelle, ja veden tuotantoprosessia varten.

Muutamia yksittäisiä pointteja:

Wheat free vs made without wheat. Made-without-wheat tarkoittaa, että jäämiä vehnästä voi olla kontaminaation vuoksi, mutta wheat-free -ruoassa ei saisi olla edes jäämiä.

Jos pakkauksessa kerrotaan, että ruoassa on "vähemmän" tai "enemmän" esimerkiksi jotain ravintoainetta, niin eron pitää olla vähintään 15% tuotetyypin keskiarvosta.

Termiä luonnollinen/"natural" saa käyttää vain ainesosista, jotka on käsitelty raaka-aine alkuperäisen kaltaisena säilyttäen, esimerkiksi kuivattamalla tai pakastamalla. Valkaistua tai kemikaaleilla käsiteltyä tuotetta ei saa kutsua luonnolliseksi.

Tuotetta tai raaka-ainetta, joka on esimerkiksi kuivattu, pakastettu, kypsennetty tai hydrolisoitu ei saa kutsua tuoreeksi/"fresh".

Jos raaka-ainetta kutsutaan autenttiseksi ja sen väitetään olevan esimerkiksi tietystä maasta/tietyltä alueelta, tai olevan tietyn rotuista karjaa, tulee sen myös olla niin.

Kevyt/"light" ruoissa tulee olla vähintään 15% vähemmän energiaa kuin tavanomaisessa keskivertoruoassa.

Lääketieteellistä termistöä ei tulisi käyttää, kuten sanoja hoitaa, parantaa, korjaa tai ehkäisee sairautta X.

Yleisesti hyväksyttyjä tosiasioita ainesosien terveysvaikutuksista saa käyttää.

Mikäli nippelitieto kiinnostaa, FEDIAF:in pakkaustieto-ohjeesta näitä löytyy pino lisää.

Pakkauksissa on paljon kuluttajan silmiä hiveleviä tekstejä ja lupauksia, mutta yleisesti ottaen saa olla tarkka, mikäli haluaa oikeasti ymmärtää, millaista ruokaa koira syö. Tärkeintä on tietää, mitä juuri oma koira tarvitsee. Proteiinin ja rasvan määrän, energiamäärän ja ravintosisällön yleiskuvan ymmärtämisellä pääsee jo pitkälle.