Kranttu koira

Onko ruokansa valikoiva koira nirso?

Luultavasti jokainen koiranomistaja törmää joskus tilanteeseen, että lemmikin ruokahalu muuttuu edes hetkeksi koiran elämässä. Voiko koira olla nirso, onko se sairas vai kyllästyykö se?

Kaikki ruoan syömättä jättäminen ei ole nirsoutta ja koiran "nirsoutta" tulee ylipäätään tarkastella vakavasti. Koirilla on yksilöllisiä eroja ruokahalussa ja mieltymyksissä, kaikki ruoka ei välttämättä maistu yhtä hyvin. Rotu, ikä, aktiivisuus, aineenvaihdunta ja ympäristötekijät, kuten kuuma sää, vaikuttavat syömiseen ja ruokahaluun. Nartut, joiden sukupuolihormonit jylläävät juoksujen aikaan, tai urokset, jonka naapurustossa on juoksuinen narttu, jättää herkästi ruoan toissijaiseksi. Joillakin koirilla on suurempi arvo ruoalle ja herkuille kuin toisilla. Tärkeää on osata erottaa normaali ruokahalun vaihtelu poikkeavasta.

Nirsoilun taustalla voi olla terveysongelma, varsinkin, jos muutos tulee nopeasti.

Pienillä koirilla tavataan paljon kivuliasta hammassyöpymää, joka edetessä aiheuttaa voimakasta kipua koiralle. Isoilla koirilla kyse on usein hampaan tapaturmaisesta halkeamisesta. Tämän vuoksi koiran säännöllinen suunterveydentarkkailu sekä ammattimaiset hammashoidot ovat tärkeitä.

Erilaiset ruuansulatuskanavan sairaudet voivat aiheuttaa pahoinvointia, esimerkiksi akuutti gastriitti tai CIE (entinen IBD). Syömättömyyttä voi aiheuttaa myös myrkytys tai vierasesine ruuansulatuskanavassa. Nämä vaativat välitöntä eläinlääkärin hoitoa.

Monet sisätaudit, kuten sappivaivat, aiheuttavat pahoinvointia, joka usein myös huonontaa ruokahalua. Toisaalta myös suurentunut ruokahalu voi olla yksi oire sairastumisesta, esimerkiksi kilpirauhasvaivoista, Cushingin taudista tai diabeteksestä. Joskus terveydellisistä syistä ruokavalion vaihto tulee kysymykseen, esimerkiksi vähärasvaiseksi tai hydrolysoidiksi.

Koiran voi myös opettaa nirsoksi. Se voi oppia, että syömättömyydellä sille tarjotaan jotain parempaa seuraavaksi. Mikäli kyseessä ei ole sairaudesta johtuvaa syömättömyyttä, tulisi ruoka olla tarjolla n. 15 min ajan, jonka jälkeen ruoka otetaan pois ja tarjotaan myöhemmin uudelleen.

Päivittäinen liiallinen herkkujen saanti johtaa siihen, että koiralla ei ole nälkä. Herkut ja purtavat saisivat kattaa korkeintaan 10% koiran päivittäisestä tarpeesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin yhtä nakkia 20 kiloiselle koira. Tällä säännöllä pidetään huoli siitä, että ravintoainetasapaino pysyy kunnossa.

Koiralla voi olla erilaisia mieltymyksiä sen suhteen kuinka paljon kerralla, kuinka usein päivässä sekä mihin aikaan päivästä se syö. Etenkin alkukantaiset rodut ovat sellaisia, joille ruoka maistuu usein vain kerran päivässä ja tämä on niille luonnollista. Selkeä ruokarytmi auttaa ylläpitämään ruokahalua.

Vuonna 2019 julkaistiin tutkimus Food Preferences in Dogs: Effect of Dietary Composition And Intrinsic Variables on Diet Selection.

Siinä tutkittiin koirien ruokamieltymyksiä vuosien 2007-2017 välillä kerätyn datan perusteella. Ikä ja sukupuoli ei vaikuttanut koiran mieltymyksiin. Painon, rodun ja vuodenajan huomattiin vaikuttavan ruuan määrään, mutta vain rotu vaikutti myös mieltymyksiin.

Ruuat, joiden kuiva-ainepitoisuus ja kuitupitoisuus olivat korkeat maistuivat selvästi huonommin koirille.

Tutkimuksen  mukaan koirat myös vierastavat uusia ruokia ja ensimmäisellä ruokintakerralla koirat epäröivät, söivät hitaammin ja oli helpommin häiriintyviä. Uuteen ruokaan sopeutuminen tapahtui vähitellen tutkimuksen aikana. Koira välttämättä kieltäydy ruuasta siksi, että se ei pidä siitä, vaan se aiheuttaa aluksi epävarmuutta. Uusi ruoka alkoi maistumaan normaalisti yhdeksännen tarjoamispäivän jälkeen. Ennen ruokailua ilmeneviä ennakoivia käyttäytymismaalleja havaittiin enemmän iltapäivän ruokintakertoja edeltävinä ajankohtina kuin aamuruokintaa edeltävinä ajankohtina. Tämä saattaa johtua siitä, että veren glukoosipitoisuus nousee varhain aamulla ja laskee myöhemmin ennen iltapäivän ruokailua.

Tuoreen tutkimuksen "New Perspective in Consumer Sensory Science: Acceptance and Preference Testing of Dry Dog Food" mukaan koirat pystyvät erottamaan kaupallisesti samankaltaisia ruokia toisistaan. Löydökset viittaavat siihen, että maittavuuteen liittyy peräkkäisiä havainto- ja käyttäytymismekanismeja syödyn ruoan määrän lisäksi. Koirilla ruuan maittavuus on siis yksilöllistä.

Koira ei ole välttämättä nirso, vaan sillä on yksilöllisiä mieltymyksiä ruuan suhteen, kuten meillä ihmisilläkin.

Milloin huolestua?

• Koira lopettaa syömisen äkisti
• Ruokahaluttomuuteen liittyy muita oireita esim. ripulia tai oksentelua
• Koira yrittää syödä muttei pysty
• Ruokahaluttomuuden ohella on huomisen ja virtsaamisen määrän muutoksia
• Epäillään, että koira on syönyt jotain haitallista

Pennun ja iäkkään koiran ruokahalun muutokset tulee ottaa vakavammin.

Miten lisätä ruoan maittavuutta?

• Ruokintatapoja muuttamalla
• Antamalla koiralle rauhallisen ruokailutilan
• Muuttamalla annoskokoa tai ruokintakertoja
• Lämmittämällä ruokaa
• Lisäämällä ruokaan pienen määrän jotain maustetta, esimerkiksi lihalientä tai vettä, veteensekoitettua märkäruokaa, tai jotain "toppersia", esimerkiksi Tahvon makumuru
• Lisäämällä pienen määrän kissanruokaa, joka on yleensä maistuvampaa

Huonon maistuvuuden vuoksi tehtäviä muutoksia ei kannata tehdä liian nopeasti.

Koiran huonolla ruokahalulla voi siis olla useita erilaisia taustasyitä joihin pitää päästä kiinni ennen kuin suuria muutoksia kannattaa tehdä. Koira ei kiusallaan ole syömättä.